21. joulukuuta 2016

Rethymnon: Mili gorge + kiviä Paleochorassa


Oho, nyt tulee pitkulaisia kuvia. En oo juuri tsekannut, miltä blogi näyttää eri laitteista ja lukuohjelmista, koska no, tää on pääasiassa vain muistikirja itelle, että sori jos ulkoasu menee ihan tymästi. 

Mutta asiaan. Kreetan pohjoisrannalla sijaitsevan Rethymnonin lähistöllä oli pieni kylä nimeltä Mili, eli mylly, ja tämä oli Mili gorge, eli myllyrotko, jossa on ollut aikanaan vesivoimaisia myllyjä ja muutama kymmenen taloa. Talot ovat tyhjentyneet 70-luvulla, mutta hyvässä kunnossa oli yksi kahvilaksi muutettu, sekä pieniä kirkkoja ja kappeleita - en tiedä kuinka monta nykyään, emme jaksaneet käppäillä koko reittiä. :D


Tää oli vähän kuin elokuvaa ois seurannut. Tossa kuvan oikealla puolella oli samanlainen luola, jossa vuohet olivat ensin. Sitten joku päätti lähteä alas rinnettä ja takaisin ylös tähän paikkaan. Ei muuta kuin kunnon lammas..vuohilaumana perään. Pikkukilit menivät varovasti kiljuen, mutta pääsivät. Äippä vähän tuuppi joitakin ylöspäin. Sitten tuli pässien tappelu! Ei sellainen, mikä nähtiin luontodokumentissa, mutta oli se vähän hurjaa. Kiviä lensi alas rotkoon, mutta kukaan ei kaatunut, ei juuri edes lipsunut. Siis mitä niillä oikein on jaloissaan? Mikro-nano-grip goretex nastajalat?







Se tunne, kun edelläoleva jättää jälkeensä KOLON polkuun. Mulla kesti hieman kerätä itseni, mutta ennen ohittamista piti tietysti ottaa kuva, jos se vaikka olisi jäänyt viimeiseksi.


Kyltti varoitti maanvieremistä. Hienosti päättivät rysähtää ennen kyltin määräämää aluetta.



Puut ovat lähes yhtä mahtavia kuin kivet.


Ja tota. Edellisessä postauksessa lupasin yhdistää nämä kaksi lyhyempää patikointia. Pakkohan se on, koska kolmannesta ei ole kuin kivikuvia. 

Lähdimme Paleochorasta eli Kreetan etelärannalta kävelemään itään, jossa eteen tulisi taas E4-polku ja joku rotko, Emme ajatelleet kävellä rotkoa, koska onhan noita nyt nähty, mutta rantaa pitkin olisi ollut kiva kävellä. Vaan eipä ollut, lähdimme vähän huonosti syöneenä ja kerrankin aurinkokin paistoi kuumasti, ja silmiin. Pääsimme tämän ihanan isokivirannan ohitse ihan oikealle hippirannalle ja vähän metikköön, kun väsyimme. Ei muuta ku istuskelua rannalla, eväitä naamariin ja takaisin. Hyvä joulupäivä oli se kuitenkin! 






Bonuksena lumikuva! Mitä muuta voit joululahjaksi toivoa, kuin vuokra-auton kesärenkailla ja lumi-/räntä-/raesateisen vuoristotien.